Tämä aikataulu on käsittämätön ottaen huomioon homeongelmien pitkäaikaisuuden. Homeongelmat vaatisivat pikaisia ratkaisuja, ja tähän asiaan on Palokan yläkoulun vanhempain toimikunta nyt tuoreeltaan ottanut tiukan kannan: Vanhempain toimikunta päätti 15.5. suositella kaikille yläkoulun oppilaille, että he eivät osallistuisi koulutyöhön ensi tiistaista lähtien. Oppilaat palaisivat koulutyöhön 30.5., eli kyseessä on käytännössä kahden viikon lakko.

Kyseessä oleva kansalaisaktiivisuuden muoto on mielestäni perusteltu, ja varmasti aiheuttaa keskustelua kyseessä olevasta ongelmasta. Kenenkään ei pitäisi joutua vaarantamaan omaa terveyttään valtuuston selkärangattomista päätöksistä johtuen. Ehkäpä peruskorjauksen aikatauluun täten saadaan nopeutusta.

Itse opiskelin Palokan yläasteella vuosina 1995-1998, eli ongelma on todellakin pitkäaikainen. Muistini mukaan oppilaiden keskuudessa oli jo tuolloin useinkin puhetta lakosta yms. Itse kärsin ainakin huonon sisäilman aiheuttamista päänsäryistä.

Terveiset Jyväskylän maalaiskunnan valtuustolle: Tehkää pikaisia ratkaisuja oppilaiden hyvinvoinnin turvaamiseksi!

Asiasta uutisoi YLE internet-sivuillaan: http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id90849.html

Tommi Meronen, KD
Jyväskylän opetuslautakunnan varajäsen

Kaksi haastattelua ja yksi lehtiartikkeli liittyvät toisiinsa metkalla tavalla. Eläköityvän Stakesin pääjohtaja Vappu Taipaleen haastattelu radion Ajantasan lauantaivieras -ohjelmassa oli nautittavaa kuultavaa. Yhtä nautittavaa kuin Hannu Lehtilän Lauantaiseurassa vieraana olleen kansanedustaja Claes Anderssonin haastattelu.

Kaksi selkeästi ja pitkäjänteisesti ideologista ihmistä kertoi omaa tarinaansa hyvinvoinnista, tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta, muiden aiheiden ohessa. Mikä näitä ihmisiä yhdistää? Ainakin yksi selkeä ero ja usea yhteneväisyys.

Toinen on nainen, toinen on mies. Siinä merkittävin ero näiden kahden ajattelijan välillä.

Kumpikin on ollut korkeassa poliittisessa asemassa. Kumpikin on psykiatri. Kumpikin on kirjoittanut paljon, ja puhunut paljon. Kumpikaan ei ainakaan ole perinteisessä mielessä porvarillisesti ajatteleva.

Kumpikin on intellektuelli, riippumatta siitä, onko Paavo Lipponen antanut heille sen statuksen. Molemmat ovat myös kosmopoliitteja. Kumpikin tuntuu myös perin juurin kulturellilta ja inhimilliseltä ihmiseltä. Kumpikin on puolustanut koko uransa ajan hyvinvointivaltioperiaatetta. Molemmat ovat väittäneet, että hyvinvointivaltiomme on rapautumassa tai jo rapautunut.

Helsingin Sanomissa julkaistun Stakesin tutkimuksen mukaan Suomi jää sosiaaliturvan osalta Ruotsin, Tanskan, Saksan, Itävallan, Ranskan, Belgian, Englannin ja Sveitsin jälkeen. Suomalaisten toimeentuloturva on vähentynyt selkeästi kymmenessä vuodessa. Päivärahat, lapsilisät ja toimeentulotuki on pysynyt samalla tasolla hintojen noususta huolimatta.

Yhden lapsen yksinhuoltajalle, joka elää toimeentulotuen varassa jää Suomessa verojen ja päivähoitomaksujen jälkeen kuussa käteen puolet siitä mitä esimerkiksi Tanskassa. Sama suhdeluku pätee ilman työhistoriaa eläkkeelle siirtyneiden eläkkeiden tai leskien perhe-eläkkeiden osalla. Asiakasmaksuja peritään Suomessa eniten. Pitkäaikaishoitopotilaat maksavat Suomessa tuloistaan 80 prosenttia, riippumatta juurikaan hoidon tasosta.

Edellä lueteltujen vertailulukujen yhdistäminen kahden yhteiskunnallisen vaikuttajan, Taipaleen ja Anderssonin kertomiin, antaa ymmärtää selkeiden merkkien ohittamisesta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Konkretia on puuttunut, samoin on ollut puutosta systemaattisesta ja loogisesta päätöksentekokulttuurista, jossa vähäväkisimpien ääni olisi kuulunut.

Niin muuttuu maailma, Eskoni. Poliitikot vaihtavat aatteita kuin vaatteitaan. Pääministeri puhuu aiheesta kuin aiheesta tunteettomasti kuin uutistenlukija, muistuttaa Andersson. Samoin hän muistuttaa entisen vasemmistopoliitikko Siimeksen puhuvan paraikaa yhtä vakuuttavasti lääketeollisuuden etujen puolesta kuin ennen vanhaan vähempiosaisten tarpeista. Taipale kuvaa naisten aseman muuttuvat yhteiskunnallisten tarpeiden myötä; milloin on paras kotona, milloin paras työssä.

Kumpikaan haastatelluista ei ole suinkaan osaton aikalaisanalyyseissään. Kuitenkin molemmat ovat uskottavia juuri kantojensa pysyvyydessä. Johdonmukaisuutta kansakuntamme kaipaa, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden oheen. Onnistuuko, kysyy kansalainen. Onko päättäjiemme motivaatio kohdallaan. Vai annetaanko mennä, luokittelun kautta kurjuuteen.

]]> http://tommimeronen.wordpress.com/?p=76 Tue, 04 Mar 2008 08:34:01 +0000 tommimeronen http://tommimeronen.wordpress.com/?p=76 Näin uutisoi sanomalehti Keskisuomalainen eilen.

Kautta aikojen ovat ihmiset tutkineet terveellisiä elämäntapoja. Eri aikakausina erilaiset suositukset ovat levinneet ihmisten korviin ja tutkimukset ovat muuttaneet muotoaan ajan mittaan. Nykyaikana tutkitaan varmasti kaikkein eniten elämäntapojen ja ruoka-aineiden vaikutuksia ihmiseen ja erityisesti sairauksiin nähden.

"Kasvikset lisäävät riskiä sairastua nuoruusiän diabetekseen", uskoo Mediauutisten haastattelema erikoislääkäri Arno Hänninen. Hänen tutkimusryhmänsä tutkii ruokavalion ja mikrobiston yhteyttä sairauden puhkeamiseen hiirimallin avulla.

Suomalaistutkijat ovat Keskisuomalaisen mukaan jo aiemmin havainneet, että marjojen ja juuresten syöminen alle neljän kuukauden iässä kaksinkertaistaa diabetesriskin. Hänninen arvioi, että nuoruusiän diabetesriskin omaavien ruokavaliosuosituksia saatetaan tarkistaa, jos kasvipolysakkaridit osoittautuvat taudin synnyn kannalta keskeisiksi. Nuoruusiän eli ykköstyypin diabeteksen ilmaantuvuus on nelinkertaistunut puolessa vuosisadassa.

Mitähän sitä kohta sitten enää uskaltaa syödä? Tuosta artikkelista jäi hieman epäselväksi se, pitääkö meidän aikuisten ihmisten siis alkaa varomaan kasvisten syöntiä tai jotenkin rajoittaa sitä? Tähän mennessähän on ollut yleinen käsitys kasvisten ja marjojen yms. terveellisyydestä. Eihän tässä kohta mikään ole enää terveellistä.

Entisaikojen metsämiehet söivät läskisoosia metsikössä, kun jossain vaiheessa kerkesivät taukoa pitämään. Isoja rankoja ja runkoja siellä sitten kantoivat ja varmasti kuluttivat sen verran ettei sekään ollut epäterveellistä. Ehkäpä nämä nykyiset elämäntavat, niinsanottu hyvinvointimalli, on tämän kaiken aiheuttanut. Elämäntapasairaus diabetes on todistetusti lisääntynyt nelinkertaisesti 50 vuoden aikana, joten ehkäpä ihmisten pitääkin katsoa peiliin.

Keskivartalolihavuus on suurin syy tähän kansantautiimme. Liikunnan vähyys ja liiallisen energian saanti kulutukseen nähden vaikuttaa varmasti enemmän riskiin sairastua diabetekseen ja muihin oheissairauksiin kuin kasvisten tai marjojen syönti. Tietysti jos tutkimus niin osoittaa, niin täytyyhän tuo suositus ottaa tosissaan esimerkiksi juuri alle 4 kuukauden ikäisten ihmislasten kohdalla. Pitänee siis pitää silmät auki kasvisvaroituksia kohtaan. ;)

Liitto vaatii lisäpanostuksia ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön sekä jokaiselle koululaiselle käyntiä koulupsykologin vastaanotolla terveystarkastuksen yhteydessä.

Hyvä, että nuoret itsekin ovat aktiivisia asiassa! Tosiasia on, että nuoret tuntevat parhaiten oman tilanteensa, vaikkakin osa nuorista salaa oman pahoinvointinsa kovin tehokkaasti kaikilta. Juuri siksi ennaltaehkäisevän nuorisotyön kehittäminen on erittäin tärkeää!

Uhraamme muutaman euron takia päivän, joka on parasta aikaa, yritykselle, joka heittää meidän kylmästi ulos siirtäessään tuotannon jonnekin, missä se saa enemmän voittoa. Ja koska olet päivällä töissä, niin et tietenkään voi käydä kaupassa, joten kaikkien omien asioiden juokseminen pitää hoitaa omalla ajalla töiden jälkeen. Näihin juoksuihin kuluu paljon aikaa ja siihen vielä päälle työmatkat, niin 8 tunnin työpäivät venyvät aika pitkiksi. Eli todellisuudessa 8-tuntinen päivä viekin helposti 9-11 tuntia. Siihen vielä päälle kodin siivoaminen ja kaikki muu vastaava toiminta, joka sinun on tehtävä illalla, koska päivät menevät töissä. Käytännössä tämä alkaa näyttämään siltä, että ainoastaan nukkuminen on sinun omaa aikaasi. Tai itse asiassa monet meistä menevät aikaisin nukkumaan, jotta pystyvät heräämään seuraavana päivänä töihin.

Jopa monet harrastuksesi kuten kuntoilut, hieronnat, Tyky-koulutus ja kuntoutus, terapiat, lomat jne. ovat kalenterissasi vain sen takia, että ne ovat työkuntoa ylläpitäviä toimintoja. Jos sinun ei tarvitsi työskennellä, monet näistä jutuista eivät olisi listallasi. Kai sinun työpaikkasi tarjoaa Tyky-kuntoseteleitä?

Mitä TYKY on? Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan terveyteen, työ- ja toimintakykyyn, hyvinvointiin ja tuottavuuteen.

Mitä tästä kaikesta hyödytään? Hyvä työkyky lisää työn tehokkuutta ja tuottavuutta ja vähentää sairauspoissaoloista ja muista tuotannon häiriöistä yritykselle aiheutuvia kuluja. Hyvä työkyky on työhyvinvoinnin perusta. (Tyky-teksti on Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston sivulta.)

Tietenkin on hyvä, että työntekijöistä pidetään huolta, mutta on hyvä huomata, että tämä on yleensä aika itsekästä työnantajan puolelta. Kaiken takana ei suinkaan ole sinun hyvinvointisi vaan tuottavuus ja yrityksen hyvinvointi, kuten jopa Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirastokin sanoo nettisivuillaan.

Eli mitä tästä opimme? Nykymaailma on ajan saatossa kehittynyt mielestäni täysin järjettömäksi systeemiksi, jossa suurin osa toiminnoistamme on luotu kannattamaan sitä. Todellisuudessa meillä on erittäin vähän todellista omaa aikaa ja vapautta toteuttaa itseämme. Olemme systeemin orjia. Ja mikä pahinta, suurin osa meistä myy aikansa todella halvalla. Ja kaiken kukkuraksi verot vievät oman osuuden ja joudumme yleensä itse maksamaan työmatkat ja työasumme. Siinä ei monellakaan jää mitään käteen. Ja joku vielä väittää, että tällainen elämä on hyvinvointielämää.

Mitä voimme tehdä? Hypätä oravanpyörästä pois. Tietenkään monilla ei ole siihen rahallisesti mahdollisuutta, mutta yllättävän monet voisivat pienellä suunnittelulla hypätä siitä pois muutaman vuoden päästä. Muutamia perusohjeita: Älä kuluta enemmän kuin tienaat. Säästä. Maksa velat pois. Tee suunnitelma, että esim. viisikymppisenä haluat päästä eläkkeelle tai osa-aikatyöhön. Tietenkin voimme nauttia elämästämme, kun pääsemme viralliselle eläkkeelle 65-vuotiaina, mutta se ei ole samaa kuin viisikymppisenä. Elämä on lyhyt! Karvas totuus on, että monet joutuvat sairaseläkkeelle tai ovat muuten liian raihnaisia nauttiakseen elämästään eläkkeellä niin kuin olivat haaveilleet.

Valta enemmistöllä ihmisistä suuri osa rahoista menee aivan turhaan roinaan. Koko perheelle ostetaan joka vuosi aina uusimmat kännykät ja muut 'lelut'. Autoa vaihdetaan liian tiuhaan. Ostetaan aivan liian kallis mökki tai vene vain sen takia, että niillä voi leuhkia. Jos säästämisestä tekee koko perheen yhteisen projektin, se saattaa yhdistää perhettä. Ja jos ei mitään muuta, niin lapset oppivat tunnollisen rahan käytön.

On yllättävää, kuinka paljon rahaa suorastaan valuu sormien välistä impulssiostoihin ja kaiken maailman turhaan krääsään. Pelkkä kahvi ja viineri päivässä tekevät 500 – 1000 euroa vuodessa. Jos perheessä esim. 3 henkilöä tuhlaa yhteensä 3000 per vuosi, niin siitä kertyy 30,000 kymmenessä vuodessa. Jos sama raha olisi sijoitettu johonkin, niin 10 vuodessa siitä voisi hyvinkin kasvaa 10 tonnia lisää. Eläkkeellä oleva pariskunta elää pitkään 40,000 eurolla, jos talo- automaksut on hoidettu loppuun ja muutkin kulut ovat pienet.

Monet yrittäjät sitkeilevät yrityksensä johdossa kuolemaan asti. He luulevat, että yritys ei tule toimeen ilman heitä. Usein on kylläkin niin, että yritys toimisi paljon paremmin, jos vanhoihin kaavoihin kalkkeutunut johto älyäisi antaa uusien nuorien polvien vetää sitä vuorostaan. Yrittäjillä jos kellään olisi oiva mahdollisuus ottaa vähän rennommin esim. myymällä osuuden firmasta lapsilleen tai jollekin hyvälle työntekijälle ja työskentelemällä itse osa-aikaisesti tai konsulttina.Tietenkin kaikkein paras juttu olisi jos löytäisit työn, josta pidät todella aidosti. Sitä voi tehdä vaikka ilmaiseksi elämän loppuun.

Kuten olen jo monesti sanonut, ostamme tavaraa, jotta se tekisi meidät onnellisiksi ja jotta pääsisimme leuhkimaan ja näyttämään tutuille, naapureille ja sukulaisille, että olemme menestyneitä. Tarkkailepa rehellisesti omaa ostoskäytöstäsi, niin saatat huomata, että näin teet myös sinä.

*****

STOP! Näin se vain toimii. Olemme luoneet (järjettömän) yhteiskunnallisen systeemin, jota on ylläpidettävä hinnalla millä hyvänsä. Emme voi olla terveitä, koska silloin sairaalat, lääkärit ja lääkefirmat menisivät nurin. Sotia ei voi lopettaa, koska miljoonat ihmiset joutuisivat työttömiksi. Kaikissa maissa puolustusmenot ovat erittäin suuri osa valtion budjettia. Liikenneonnettomuudet työllistävät miljoonia ihmisiä. Jopa rauhanaktivistit, hyväntekeväisyysjärjestöt ja muut vastaavat organisaatiot ovat kasvaneet niin suuriksi, että ne eivät edes enää halua ongelmien (joita yrittävät korjata) häviävän, koska se merkitsisi organisaation loppua. Alunperin niiden päämotivaatio on saattanut olla esim. rauha, mutta nyt se on organisaation hengissä selviäminen.

Moniin, jopa isoihin ihmiskuntaa uhkaavin ongelmiin ja vaaroihin olisi olemassa aika yksinkertaisia ratkaisuja, jos niiden korjaamiseen olisi tarpeeksi tahtoa ja yhteishenkeä. Mutta kun ei ole, koska jokainen ihminen, kylä, kaupunki maa ja maanosa valvovat vain omia etujaan. YK:n, jonka tarkoitus oli toimia koko maapallon yhteisensä edunvalvojana, on täysin turha korruptoitunut laitos.

Voi hyvinkin olla, että olemme jo menneet liian pitkälle ahneuden / itsekkyyden polulla, jota kelkkaa voisi enää kääntää. Eli jos korjaamme yhden asian, niin liian moni muu asia menisi sekaisin. Emme enää millään keinolla tule saamaan kasaan niin paljon yhteishenkeä, että nämä asiat voitaisiin korjata. Voi olla, että kun vihdoinkin huomaamme, että taivas voi todella pudota, alamme epätoivoisesti korjaamaan asioita, mutta silloin se tulee luultavasti olemaan liian myöhäistä.

*****

- Mitä enenemän näitä asioita mietin, ja minä mietin niitä 24 tuntia vuorokaudessa ja 7 päivää viikossa vuodesta toiseen, huomaan, kuinka vähän loppujen lopuksi tiedän mistään yhtään mitään. Tieto lisää tiedettävän määrää. Kaikkein vaarallisinta oppimisen polulla on luulla, että tietää jotain. Silloin kaikki oppimien pysähtyy sen asian suhteen siihen. Tässä juuri on eri systeemien, tiedekuntien ja uskontojen ongelma, ne pitävät yleensä aina epätoivoisesti kiinni vanhasta tiedosta ja traditiosta viimeiseen asti.

Kaikki asiat, joista kirjoitan ja puhun, ovat vain väliaikaisia tiedonsiruja eivätkä suinkaan mikään lopullinen totuus. Ne saattavat olla askel oikeaan suuntaan, kuten esim. positiivisuus tai kiitollisuus ovat, mutta kumpikaan näistä ei itsessään ole sataprosenttinen vastaus kaikkiin asioihin.

Uskon vakaasti, että löytääksemme lopullisen totuuden (jos se on edes löydettävissä), se löytyy syvällisesti miettimällä ja elämällä perusarvoja, olemalla harmoniassa elämän kanssa sekä elämällä nykyhetkeä. Kun katsoo todella neutraalisti elämää yleensä sekä eläin- ja kasvikuntaa, niin kaikki luonnolliset toiminnot niissä perustuvat yllä mainitsemiini asioihin. Mikään ei perustu aatteisiin tai uskontoihin. Kaikki on kiertoa ja yhteydessä toisiinsa. Eläimet eivät tee työtä (paitsi ihmisen alaisuudessa.) Kaikki tukevat toisiaan jopa kuolemassa. Jos esim. sopuleja syntyy liikaa, niin samoin syntyy myös haukkoja ja kettuja, jotka pitävät sopulikannan kurissa. Jos sopulit pääsisivät lisääntymään ilman kontrollia, niin loppujen lopuksi se olisi jopa niille itselleen turmioksi - kuten on myös ihmisten kanssa. Olemme lääketieteen ja tehoviljelyn avulla onnistuneet ylikansoittamaan tämän pallon. Jonkinlainen harvennus on taatusti edessä.

Eli pointtini on: älä ota mitään tietoa täydellisenä totuutena. Kyseenalaista kaikki tieto, niin koulussa, työssä, uskonnoissa, aatteissa kuin tavallisessa arjessakin. Yksi eläin- ja kasvikunnan perusarvoista on vapaus. Vain olemalla vapaita tiedon vankilasta voimme olla vapaita myös muilla elämän tasoilla.

****

- Sanon usein, että ehkä ei kannata haaveilla ja asettaa itselleen päämääriä. Tämä saattaa äkkiseltään tuntua huonolta neuvolta. Eräässä tutkimuksessa aloittaessaan yliopiston oppilaita kysyttiin, ovatko he asettaneen itselleen päämääriä. Vain 20 % oli näin tehnyt. 20 vuoden päästä kaikkien testissä mukana olleiden oppilaiden varallisuutta verrattiin ja huomattiin, että määränpään itselleen asettaneet 20 % omisti noin 80 % kaikkien yhteenlasketusta varallisuudesta. Eli he olivat menestyneet paljon paremmin kuin ne, jotka eivät olleet asettaneet itselleen päämäärää.

Päämäärissä on vain se vika, että ne sokeuttavat, luovat tunnelivision. Saatamme rämpiä päämäärämme suuntaan koko elämämme vain siksi, että emme älyä kyseenalaistaa sen järkevyyttä. Onko se jotain, mitä me vielä tänäkin päivänä haluamme. Itse asiassa suurin osa haaveistamme ja päämääristämme perustuvat siihen mitä niiden syntyhetkellä halusimme, eli aika usein siihen mitä me nuorena halusimme. Lähes kaikki nuoret haluavat olla lääkäreitä, tähtiä tai muita vastaavia ’ihanne’ammatteja. Mutta nämä ammatit eivät ehkä ole se, mitä me todella haluamme. Toinen ongelma on, että monet asettavat itselleen lähes saavuttamattomia päämääriä. Tämä johtaa jatkuvaan pettymyksen ja riittämättömyyden tunteeseen... jotka ovat negatiivisia tunteita ja siten eivät pitkällä aikavälillä ole meille terveellisiä.

*****

Kiva ajatus. Sisäiselle opastukselle on kasvava kysyntä, kun ulkoisia asioita korostava nykykulttuuri jättää ihmisen jalkoihinsa.

Hakukoneella etsimällä paljastui, että tällaisia filosofien vastaanottoja on aika paljon tarjolla. Ei taida edes kauheasti maksaa. Vanhimpia lienee Antti Mattilan filosofinen praktiikka.

Itse olisin kyllä tarkkana siitä, kenen kanssa menee juttelemaan. Filosofin käsitys maailmasta ja ihmisestä on kaikki kaikessa.

Mainitsin aiemmin, että tiedämme jo kaiken tarvittavan herätäksemme. Monet eivät ehkä usko tätä väitettä. Mutta jo pelkästään tällä sivulla on kaikki, mitä sinun tulee ikinä tietää tässä hetkessä olemisesta, heräämisestä, havahtumisesta, valaistumisesta… millä nimellä sitä sitten haluat kutsua. Uskallan väittää, että jos luet kaiken nettisivuillani olevan tekstin ja jalkautat siitä arkeen vaikka vain 25 %, niin olet enemmän valaistunut kuin 99 % ihmisistä tulee koskaan olemaan.

Kysymys ei ole uuden oppimisesta tai mystisten asioiden tietämisestä, vaan erittäin yksinkertaisten asioiden jalkauttamisesta arkeen. Kaikki se monimutkaisuus, jonka olemme kehittäneet havahtumisen ympärille, on suurimmaksi osaksi vain hämäystä ja itsepetosta. Olemme laiskoja ja itsekkäitä ja siksi haluamme valaistua niin, että meidän ei tarvitsisi itse tehdä mitään vaivalloista tai muuttaa itseämme mitenkään. Haluamme olla pahoja, ahneita ja itsekkäitä. Haluamme, että vaimo ja hankalat työkaverimme muuttuvat... Haluamme juoda, polttaa, ylensyödä, käyttää huumeita, olla vaikeita työkavereillemme. Luulottelemme itsellemme, että on ok pahoittaa lastemme ja puolisomme mieli, mutta samaan aikaan haluamme valaistua / löytää nirvanan. Eikö tässä ole aikamoinen ristiriita?

Me ihmiset olemme erittäin ristiriitaisia. Puhumme toisin kuin teemme. Olemme hyviä, kunnes tulee ongelma tai jokin asia ei mene niin kuin haluaisimme. Kun puolisomme tai lapsemme tai työkaveri ei käyttäydy niin kuin me haluamme, niin sitten olemme omasta mielestämme oikeutettuja käyttäytymään töykeästi heitä kohtaan. Seuraavalla viikolla olemme taas niin hyviä, koska olemme unohtaneet viimeisimmän riidan. Mutta eivät riidat ole todellisuudessa mihinkään unohtuneet. Ne ovat kerättyinä varastoon, ja koska niitä ei koskaan siivota kokonaisuudessaan pois, ne jäytävät aina taustalla ja pursuavat läpi kaikessa kommunikaatiossa tämän henkilön kanssa. Esim. parisuhteemme saattaa olla päällisin puolin täysin ok, mutta räjähdämme jostain aivan pienestä asiasta, jonka puolisomme tekee, koska kannamme mielessämme kaikki vanhat riidat, joita ei ole selvitetty. Sitten puolisomme ihmettelee, miksi räjähdimme aivan turhasta.

Herännyt henkilö siivoaa mieltään jatkuvasti eikä hänen mieleensä jää vanhoja riitoja taustalle. Juuri siksi, että kannamme mukanamme kaikkia vanhoja riitoja ja vääryyksiä, emme osaa käyttäytyä oikein ihmisten kanssa. Vuosia sitten tapahtunut riita jäytää mieltämme ja vaikuttaa siihen, miten kommunikoimme tämän henkilön kanssa. Tämä luo ristiriitaista käytöstä.

*****

- Negatiivisuus on hyvästä

Nämä kirjoitukseni saattavat tuntua ajoittain pessimistisiltä ja jopa negatiivisilta. Olen nimittäin noin yleisesti ottaen aika pessimistinen maailman kohtalon suhteen niin yksilön kuin kollektiivisella tasolla. Kaikesta tiedosta ja vauraudesta huolimatta olemme vääjäämättömästi menossa kohti jonkinlaista katastrofia. Yksilön tasolla ihmiset ovat yhä enemmän hukassa ja yleisen aivopesun vaikutuksen alla. Kuten olet varmaan lukenut, aikuisten ja lapsien henkinen pahoinvointi ja siitä johtuvat lieveilmiöt vain lisääntyvät. Mielialalääkkeitä syö kohta puoli Suomea. Alkoholi ongelmat, huumeiden käyttö ja liikalihavuus lisääntyvät vuodesta toiseen. Pahoinvointi työpaikoilla lisääntyy. Harva jaksaa töissä terveenä eläkkeelle asti ilman burnoutia. Monet saatavat jopa sairastua tahallaan samalla lailla kuin sodassa monet ampuvat itseään jalkaan, jotta pääsevät pois siitä (työ) helvetistä.

Koska markkinatalouden ote on niin luja (kuten tatuointiesimerkkikin osoittaa), minusta on alkanut tuntumaan, että siitä ei moni pääse irti. Siitä eroon pääseminen vaatii niin henkistä kuin materiaalista valmiutta, pitkäjännitteisyyttä ja sitoutumista, joita tuntuu olevan vain harvoilla. Myös yhteiskunta pitää meitä rautaisessa otteessaan, joten yksilöllä on erittäin pienet mahdollisuudet sinnitellä itsensä vapaaksi tästä vankilasta. Ja jos yksilö ei pääse vapaaksi, niin ei pääse kollektiivinen kokonaisuuskaan.

Yksi suurimmista haasteistamme on maapallon ylikansoittuminen. Olemme tuplanneet väestön 3 miljardista 6,6 miljardiin viimeisten 35 vuoden kuluessa. Jos väestönkasvu tapahtuu ex-potentiaalisesti, kuinka nopeasti seuraava tuplaus tapahtuu? Linkolan visiot tulevat vielä toteutumaan. Joko luonto, kuten SARS tai lintuinfluenssa tai sitten ihminen hoitaa homman aloittamalla kolmannen maailmansodan. Tähän voi vielä päälle laittaa terrorismin mahdollisuuden, mutta sen vaikutus on luultavasti rajoitettu, paitsi jos se aiheuttaa dominoefektin, joka johtaa taloudelliseen kriisiin, joka turpoaa sodaksi ruoasta, vedestä ja energiasta. Ystäväni näki unen, jossa Kiina ja USA aloittivat sodan banaanien maahantuontikiistan takia. Seuraava maailmansota saattaa hyvinkin alkaa jostain näennäisesti näin triviaalista asiasta.

Sotiminen on ihmisillä verissä. Katso TV:tä, elokuvia, tv-pelejä ja monia urheiluja, kuinka sotaisia, väkivaltaisia ja verisiä ne ovat. Ihmiset nauttivat väkivallasta ja sen seuraamisesta. Tämän päivän elo ei eroa paljoakaan Rooman gladiaattoriajoista. Nyt verellä mässäily tapahtuu valkokankaalla tai elektronisessa pelissä. Monet vaikutusvaltaiset tahot väittävät sitkeästi, että väkivalta elokuvissa ei vaikuta nuoriin (meihin), mutta samat tahot kieltävät liiallisen seksuaalisuuden mediassa väittäen, että se vaikuttaa nuoriin haitallisesti. Eikö tässä ole pienehkö ristiriita? Samoin tupakan ja alkoholin mainonta kielletään, koska niiden sanotaan vaikuttavan nuoriin, mutta väkivalta ei muka vaikuta... kumma juttu?

Toinen esimerkki on nuorten tyttöjen lisääntynyt väkivalta etenkin USA:ssa. (Sen leviäminen Suomeen on vain ajan kysymys.) Uskon, että se on lisääntynyt nimenomaan elokuvien / median takia. 70-luvulla Charlie’s Angels tv-sarjan alkaessa naisten aiheuttama väkivalta oli lähes ennenkuulumatonta. Nyt naiset taistelevat kuin miehet konsanaan joka toisessa elokuvassa / TV-ohjelmassa. ’Alias’ on yksi esimerkki, missä naisen aiheuttama väkivalta on tehty näyttämään coolilta. Minun täytyy itsekin tunnustaa, että Onnenpäivät ja Charlie’s Angels TV-sarjat sekä Playboy-lehti vaikuttivat minun päätökseeni lähteä USA:han, ja kaksi viimeistä etenkin juuri Los Angelesiin. Olemme kaikki enemmän tai vähemmän median talutushihnassa. On sääli, että sitä käytetään vahvistamaan meidän negatiivista puoltamme, kun sitä voisi käyttää paljon enemmän maailman huolten ja murheiden parantamiseen.

On paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät halua ajatella näitä asioita, koska he eivät halua joutua tekemään jonkinlaisia uhrauksia niiden takia. Eli luopumaan materiasta. He väittävät, että tiede tulee löytämään uuden energiamuodon, että autoihin riittää biobensaa ja että juomavettä saadaan merestä jne. Eli he käyttävät näitä naiiveja argumentteja, miksi meidän ei pidä olla huolissamme. On tietenkin totta, että tiede tulee löytämään vastauksia joihinkin ongelmiin, mutta myös ongelmamme kasvavat samaa tahtia. Jokainen ratkaisu tuo lisää ongelmia tullessaan. Ja jos katsoo näiden henkilöiden elämään tarkemmin, niin huomaa, että he ovat yleensä aika itsekkäitä ja materialisteja ja heidän nk. ekologinen jalanjälkensä on tavallista suurempi. Jalanjäljellä tarkoitan sitä, kuinka paljon he keskimäärin tuhoavat luontoa jokapäiväisessä elämässään. Ja jos et tiennyt, niin keskivertosuomalaisen ekojalanjälki on huomattavasti suurempi kuin monien muiden Euroopan maiden ihmisten. Tämä johtuu pääasiassa pitkistä etäisyyksistä (rahti), mikä johtaa ilman saastumiseen ja muuhun vastaavaan. Kiinalainen muovikukka ei tule Rovaniemen torille vahingoittamatta luontoa.

Kun näitä asioita katsoo kokonaisuuden kannalta, niin jopa oman lapsen hankkiminen saattaa loppujen lopuksi olla aika itsekäs teko. Etenkin kun ylikansioitumme ja orpoja on maapallolla vaikka kuinka. Jokainen pari ajattelee, että heillä on oikeus lapseen, mikä on totta, mutta jos kaikki ajattelevat näin, niin siitä muodostuu meitä kaikkia uhkaava ongelma. Miksi juuri sinulla täytyy välttämättä olla oma lapsi? Tähän kysymykseen kannattaa miettiä vastaus, ennen kuin vain sokeasti hankkii lapsen. Monet eivät todellisuudessa koskaan pysähdy miettimään näitä erittäin tärkeitä, isoja ja kauaskantoisia asioita, vaan tekevät ne, koska niin on ollut tapana. Luin tutkimuksesta, jossa noin 70 % vanhemmista sanoi, että jos voisivat elää elämänsä uudelleen, niin luultavammin eivät hankkisi lapsia. Monet meistä hankkivat lapsia vääristä syistä ja siten saattavat "tuhota" niin omansa kuin lapsensa elämän. Hyvä kasvatus ja vanhempana oleminen on vaikeaa, vaikka asiamme olisivat hyvin, saati sitten jos olemme alituisesti katkeria lapsiemme takia. Tämä katkeruus heijastuu koko perheeseemme ja sen hyvinvointiin. Klassinen väärä syy lapsen hankkimiseen on se, että nuori tyttö ajattelee, että jos hän tulee raskaaksi, poikaystävä ei jätä häntä. Tai aviopari, jolla on ongelmia, hankkii lapsen ajatellen, että lapsi tulee jotenkin yhdistämään heidät ja heidän rakkautensa tulee leimahtamaan liekkiin lapsen avulla.

Samoin on uuden plasma-TV:n kanssa. Sen hankkiminen saattaakin pitkällä aikavälillä olla koko maapallolle vahingollista? Erittäin arvostetut tiedemiehet veikkaavat, että jopa 80 % maapallon merien elämästä kuolee vuoteen 2050 mennessä. Samoin napajäätiköt saattavat sulaa lähes kokonaan vuoteen 2060 mennessä. Tiedemiesten mukaan näin tulee käymään melko suurella varmuudella, teemme näille asioille sitten mitä tahansa. Eli olemme jo ehkä menneet ei paluuta -pisteen ohi.

Vedestä tulee vielä kova pula. Kirjassaan; The Food Security Challenge in an Age of Falling Water Tables and Rising Temperatures (2004) Lester R. Brown kirjoittaa, kuinka ruoka tulee loppumaan monilta; samoin käy myös veden kanssa. Olin aika yllättynyt siitä, että Suomessa - missä on vettä vaikka kuinka - parin kuivan kesän jälkeen monilla oli kaivot kuivia. Juuri tästä Lester varoittaa: tulevaisuudessa monissa maissa pohjavesitasot tulevat laskemaan entistä enemmän.

Yllätyin myös kesällä 06 kävellessäni Lahdessa kotini läheisessä metsässä. Siellä oli todella paljon 2-3 -vuotisia vaahteran alkuja, kun vielä muutama vuosi sitten vaahteraa oli Lahden korkeudella aika rajoitetusti. 10 vuotta sitten sitä ei näkynyt kuin istutettuna. Samoin tammen alkuja on paljon enemmän kuin ennen.

Sillä ollaan montaa mieltä, että onko maapallonlämpeneminen ihmisen vain luonnon aiheuttamaa. Vaara on, että hukkaamme kallista aikaa turhaan väittelyyn siitä kenen syytä se on. Oli se sitten miten vaan, meidän on silti jokaisen tehtävä oma osuutemme ja varauduttava eri skenaarioihin.

Melkein kaikkeen voi varautua ennakkoon, jos on halua. Tärkeää on, että ei ala pelkäämään 'maailmanloppua', vaan katsoo asioita rationaalisesti ja varautuu mahdollisiin vaaroihin sen mukaan, mitä voi ja mikä on järkevää. Kun on tehnyt parhaansa, voi nukkua yönsä paremmin, toteutuivat nämä visiot tai ei. Aina on mahdollista, että ne eivät toteudu. Uusi syvä porakaivo nostaa mökin hintaa, tuli kuivia vuosia tai ei. Eli usein mahdollisiin katastrofeihin varautumisesta voi olla hyötyä monella eri tavalla. Siitä voi myös tehdä koko perheen projektin. Yhdessä mietitään, mitä voidaan tehdä ennakkoon sekä säästetään rahaa tulevaisuuden varalle. Useimmissa perheissä ei koskaan keskustella, miten toimia tulipalon  sattuessa. Koko perhe voisi harjoitella ensiapua ja tulipalon sammuttamista. Tämä on sitä nk. laatuaikaa lasten ja koko perheen kanssa.

Tärkeä pointti on se, että ei aiheuteta katastrofeja (itselleen) valmistautumalla niihin. Esimerkkinä voin käyttää itseäni. Sain ensiapulaukun lahjaksi viimekesänä ja kohensin sen sisältöä ostamalla lisää siteitä jne. Laukulle tuli paljon käyttöä, milloin sain haavan tai tikun sormeeni. En edes muista kuinka monta vuotta siitä on milloin tarvitsin minkäänlaista ensiapua. Samoin voi käydä kun ostaa uuden hienon digitaalisen kuumemittarin, että sille tulee saman tien käyttöä. Nämä asiat ovat monimuotoisia ja pitää olla varovainen, että ei itse aiheuta itselleen onnettomuutta sen takia, että on varautunut siihen.

Pentti Linkola on – sen perusteella mitä olen hänestä kuullut (en tunne häntä) – yksi niistä harvoista, joka uskaltaa sanoa mitä ajattelee ja elää omien sanojensa mukaan. Juuri tästä puhuin yllä, että monet höpisevät näistä hienoista asioista, kuten lähimmäisestä ja luonnosta huolehtimisesta, rakkaudesta, auttamisesta ja myötätunnosta, mutta vain harvat uskaltavat elää niitä. Linkolan kirjoitukset saattavat tuntua raaoilta tai välittämisen vastakohdalta, mutta jotta ihmiskunta selviäisi, meidän on laitettava kaikki uusiksi, myös näkemyksemme siitä, mitä rakkaus, hyvyys ja myötätunto ovat.

Maailman väestönkasvu ... Pentti Linkola ..

*****

- Harha

Harha jossa elämme, on meidän jokaisen luoma, ja me ylläpidämme sekä vahvistamme sitä. Koko maapallon koneiston pyöriminen perustuu siihen, että jokainen pieni ratas (ihminen) tekee osansa: käy tunnollisesti tarvittavat koulut, menee töihin, tekee lisää työntekijöitä (rattaita) alati kasvavaan koneistoon, kuluttaa tulonsa (kiinalaisiin muovikukkiin), jotta koneisto pysyy toiminnassa, ei valita, uhrautuu yhteisen hyvän puolesta, ottaa vastaan mitä annetaan…

Tämä valtava koneisto ei halua, että joku alkaisi ajattelemaan omilla aivoilla ja kyseenalaistamaan sen järkevyyttä. Harha sanoo meille, että yksilön vapaus on tärkeää ja kaikilla on sananvapaus, mutta tämä on vain silmänlumetta. Todellisuudessa harha (valtakoneisto) ei halua, että kukaan laittaisi kapulaa rattaisiin.

Kautta historian toisinajattelijat on julistettu pannaan niin yhteiskunnan kuin kirkkojen toimesta. Jopa toisinajattelijoiden ystävät ja tutut kääntyvät yhteiskunnan kollektiivisen paineen alla heitä vastaan, kuten historiasta voimme lukea aina Jeesuksesta lähtien. Jokainen henkilö, joka on puheillaan, teoillaan tai taiteellaan onnistunut havahduttamaan maailmaa, on joutunut suurennuslasin ja painostuksen alle. Esim. John Lennon oli FBI:n tarkkailun alla ja häntä yritettiin saada pois USA:sta hänen rauhanliikkeensä takia. Sotavoimat näkivät hänet niin suurena vaarana. Näin on käynyt myös kaikille muille rauhanaktivisteille ja henkilöille, jotka ovat liikuttaneet massoja. Kaikki Jeesukset, Galileot ja Lennonit toimivat hyvinä esimerkkeinä meille siitä, kuinka vallassa olevat voimat, kuten kirkko, armeija, kaupalliset intressit ja poliittinen johto, pitävät meidät rautaisessa otteessaan ja kuinka ne hyökkäävät heti päälle kovin pyssyin, jos joku heiluttaa venettä liikaa. Jos sinä puollat jotain tällaista henkilö, niin taatusti vaikutusvaltaiset henkilöt muistuttavat sinua jollain tavalla, mitä menetettävää sinulla on. Ihmiset pelkäävät oman kunniansa tai maineensa menetystä. Suurimmalle osalle ihmisiä on kova pala tukea jotain ’kylähullua’ ja he kääntävät selkänsä tosi paikan tullessa.

Elämä maapallolla näyttää täysin järjettömältä, jos sitä todella alkaa tarkastelemaan neutraalisti ja tarkasti. Kaikki tahot, aina kirkosta yhteiskunnan johtoon, ovat pääosin kiinnostuneita vain omasta vallastaan. Yksilön kärsimys on tämän hulluuden hinta. Näytä minulle elämäänsä tyytyväinen henkilö, niin minä näytän sinulle henkilön, joka elää tämän järjettömyyden ulkopuolella.

Suurin ongelma yhteiskunnalle tulee olemaan se, kuinka pitää tämä harha voimissaan. Miten pitää meidät näennäisesti onnellisina ja vapaina. Olemmeko me ihmiset todella niin tyhmiä, että käytännöllisesti katsoen koko elämämme voi ostaa turhalla roinalla? Antamalla meille uusimmat lelut meidät saadaan menemään sokeasti ja kiltisti kukin omiin suolakaivoksiimme töihin jatkamaan palveluamme (orjuuttamme) yhteiskunnan hyväksi. Kuten sanotaan: Ei täällä hullu tarvitse olla selvitäkseen, mutta se kyllä auttaa. Tämän hulluuden korjaamien alkaa sinusta. Sinun omasta elämästäsi. Oletko sinä tarpeeksi rohkea, että uskallat kyseenalaistaa oman elämäsi ja yhteiskuntasi, vai oletko sinä jo niin mukavuuksiesi (harhan) vanki, että et yksinkertaisesti enää voi?

*****