Saan usein kommentteja ja kysymyksiä koskien mun graafista ja tosi simppeliä tyyliä askarrella. Jostain syystä mä en muuta osaa ja tällä tavalla olen suhteellisen tyytyväinen valmistuviin sivuihin ja etenkin niiden määrään. Jos tekisin yhtään monimutkaisempia sivuja, mulla menisi suunnitteluun vieläkin pidempään ja saisin tuskin koskaan mitään valmiiksi!

Toinen syy on se, että olen pihi. En koskaan raaski käyttää hienoa kuviopaperia kokonaan tai montaa kappaletta hienoja koristeita. Kun kuviopaperia käyttää vähän kerrallaan se riittää pidempään :)

Olisi helppo luulla, että vaan simppelit sivut miellyttää mua. Se ei kuitenkaan ole niin. Mun ehdoton suosikki on Cathy Zielsken sivut, joissa on kaikki elementit ja graafinen yleisilme just kohdallaan. Tykkään myös esimerkiksi Ali Edwardsin sivuista, jotka ovat myös yksinkertaisia, mutta hiukan luovempia ja "täydempiä". Suomalaisia suosikkeja mainitsen muutamia: Ellis, joka käyttää kuviopapereita reilulla kädellä ja on todellinen taituri kuviopapereiden käytössä, Pikkuhelistin, jonka rönsyilevä tyyli on ihanan piristävä ja pinkki ja Lehtipöllö, jonka kuvat, graafinen silmä ja digijutut ovat tosi taidokkaita. Kaikilla taitavilla askartelijoilla on oma vahva tyylinsä ja ihailen heitä valtavasti, vaikka oma tyylini on jotain päinvastaista.

Uudesta Firefoxista on pakko sanoa jotakin - sen verran hyvä se on. Tähän mennessä paras selain. (Myönnän, että on muitakin hyviä, kuten Opera 9.5.)

Plussat:

• Nopeus ja sivujen toimiminen
• Ei ole sössitty tuttua käyttöliittymää kuten IE 7:ssa
• Osoiterivin ennustava hakutoiminto. Todella helppoa löytää se jokin sivu, jolla joskus tuli vierailtua.
• Delicious.com-integrointi (lisäosa), bookmarkkien selaus tageilla. Tässä on hyvällä tavalla menty Flockin suuntaan.
• RSS-syötteen tilausnappi osoiterivillä
• Sivustokohtaiset tiedot ja asetukset
• Lisäosat

Miinukset (bugeja):

• Enter-näppäimen satunnainen halvaantuminen
• Scrollauspalkkia kun raahaa "liian ylös" ja sattuu vapauttamaan hiiren oikean ylänurkan ruksin kohdalla, niin selain sulkeutuu.
• Satunnainen kaatuilu
• Kaikki vanhat ja hyvät lisäosat eivät vielä toimi (onneksi suurin osa sentään)

Uudistunut Delicious.com

Firefox 3:n myötä olen alkanut käyttämään Delicious.comia selvästi aiempaa enemmän. Deli ei ole enää vain nettipalvelu, vaan tärkeä osa www-selainta. Varsinainen Delicious.com-palvelu uudistui jokin aika sitten sekä toiminnoiltaan että käyttöliittymältään. Uudistus ei ollut pelkästään onnistunut.

Plussat:

• Sama vanha Deli!
• Miellyttävämpi ulkoasu -> miellyttävämpi käyttää
• Bookmarkkien tietojen havainnollinen esitystapa
• Look up a URL -toiminto

Miinukset:

• Pikku piperrys -tekstit. Osittain sekava käyttöliittymä, toisinaan toimintoja pitää etsiä
• Yläosan valikot... Ei mitään pakkoa moisille. Ja miksi ne pitää avata klikkaamalla?
• Kun klikkaan jonkun toisen käyttäjän tallentaman bookmarkin kohdalta "save", niin miksi siihen liittyvät tagit eivät kopioidu automaattisesti tagit-kenttään? Sen sijaan tagit piiloutuvat kokonaan, eikä edes normaaleja suositeltuja tageja ole tarjolla.
• Kun kaverilla on 7000+ tagia sivun oikean palstan listassa, pilaa pitkä latausaika koko käyttökokemuksen.
• Missä tagipilvet?!
• Ei vieläkään keskusteluja bookmarkeista.

Thunderbird 2+Lightning 0.8+Google Calendar

Thunderbird ja Lightning uudistuivat jo vähän aikaa sitten. Päivitykset tapahtuivat yhtä helposti kuin Mozillan ohjelmissa aina. Minun on vaikea enää eritellä tätä ohjelmarypästä - sen verran hyvin ne toimivat yhdessä. Aiempaan verrattuna käyttöliittymä on nyt paljon selkeämpi. Vasemmassa alanurkassa on jatkuvasti napit, joista vaihdetaan sähköpostin, kalenterin ja tehtävälistan välillä.

Plussat:

• Sähköpostien värikoodaus ja viestin järjestäminen niiden mukaan. Eri tyyppiset postit (työt) pysyvät nyt nätisti järjestyksessä. Lisäksi tietysti viestien hakemistot.
• Hakutoiminnot
• Google Calendar ja Lightning toimivat edelleen hyvin yhteen
• Tehtävien ja kalenterimerkintöjen ominaisuudet
• Google Calendarin ominaisuudet, varsinkin kalentereiden jakaminen toisten kanssa

Miinukset:

• Sähköposteista pitäisi saada koko viestiketju helposti näkyviin mistä tahansa viestistä käsin (vrt. Gmail)
• Tehtävän tai kalenterimerkinnän luominen suoraan sähköpostista ei ole vieläkään mahdollista
• Tehtävien ja kalenterimerkintöjen kategoriat eivät toimi vielä niin kätevästi kuin pitäisi. Kategorioiden sijasta kaipaisin monikäyttöisiä tageja, joita voisi syöttää web 2.0 -palveluista totuttuun tapaan helposti lisää tarpeen mukaan.

GooSync.com

Kaunis kiitos sinulle Toni, kun vinkkasit tästä palvelusta. GooSyncin avulla voi synkronoida Google Calendarin ja kännykän kalenterin. Ilmaispalvelu siirtää tapahtumat 7 päivää menneisyydestä ja 30 päivää tulevaisuudesta, molempiin suuntiin. Enempää ominaisuuksia en tällä hetkellä edes kaipaa. Nyt voin siis lisätä uusia tapahtumia kalenteriini milloin vain Google Calendarin, Thunderbird-Lightningin tai kännykän kautta ja missä tahansa olenkin, minulla on aina käytössä sama kalenteri samoilla sisällöillä!

Ensin kuitenkin pari perustoimintoa, jotka löytyvät useista wikeistä:

• Sivujen helppo muokkaus (eh, tarvitseeko mainita..)
• Sivujen versiohistoria, versioiden vertailu
• Yksityinen, ryhmän keskinen (salasanasuojaus) tai täysin julkinen wiki
• Tiedostonhallinta
• Haku
• Linkkivalikon hallinta

Ja sitten ne eri wikien hyvät puolet.

Mediawiki (esim. Wikipedia)

• Luokat, täsmennyssivut yms. (!)
• Monikielisyys
• Artikkelien keskustelut (!)
• Lähdeluettelo ja "lähde?" -merkinnät
• Tarkkailulista, omat muokkaukset, oma sivu, muut käyttäjien toiminnot (!)

Mediawiki on ominaisuuksiltaan jokseenkin ylivoimainen. Se on samalla haittapuoli, sillä Mediawiki on turhankin massiivinen vähän pienempää wikitarvetta varten. Käyttö vaatii opettelua. Lisäksi Mediawiki pitää asentaa omalle palvelimelle, ellei sitten saa ilmaista esim. Wikialta. Joka tapauksessa käyttöönotto on kankeaa.

Wikispaces

• Sivuihin liittyvät keskustelut (!)
• RSS-syötteet ja sähköposti-ilmoitukset sivujen muokkausten ja keskustelujen seurantaan (!)
• Tagit, tagipilvet
• Erittäin monipuoliset "widgetit" toisten web-palveluiden hyödyntämiseen wikin yhteydessä (!)
• Itse luotavat templatet
• Statistiikat - suppeat, mutta kuitenkin
• OpenID -integrointi

Minulla ja Wikispacesilla on erikoinen viha-rakkaussuhde. En pidä sen kököstä esillepanosta ja aiemmin se onnistui toisinaan hävittämään tekemiäni muokkauksia (toiminnolla, jonka piti huolehtia, ettei sellaista tapahdu). Kuitenkin huomaan yhä uudelleen valitsevani sen, kun tarvitsen wikiä.

Pbwiki

• Suhteellisen nopea käyttöönotto
• Sivujen helppo luominen, ml. editorin valmiit templatet (!)
• WYSIWYG-editori sekä HTML-lähdekoodin muokkausmahdollisuus (!, mielipidekysymys)
• Helpot linkitykset toisiin sivuihin ja tiedostoihin
• Kommentointi sivun lopussa
• Sivujen hakemistot
• Pluginit
• Mahdollisuudet muokata wikin ulkoasua

Pbwikissä minua häiritsee liian täyteen ahdettu käyttöliittymä ja jotkin typeryydet kuten se, että sivuille voi liittää tageja, mutta tagipilvet puuttuvat. Lisäksi pelkästään sivujen kommentointi ei riitä, vaan pitäisi olla myös kunnollinen sivuun liittyvä keskustelutoiminto. On eri asia keskustella sivun tekemisestä kuin kommentoida sitä.

Wikidot.com

• Wikin ulkoasun ja asetusten muokkausmahdollisuudet
• Tagit ja tagipilvet (!)
• Muokkausten kommentit versiohistoriaan
• Keskustelut ja niiden toiminnot (!)
• Google Analytics -integrointi (!)
• SSL-suojaus
• Käyttäjien ja käyttöoikeuksien hallinta (!)
• Mahdollisuus käyttää haluamaansa verkkotunnusta
• OpenID -integrointi

Wikidot.com on minulle uusi tuttavuus. Sen ilmaiseksi tarjoamat ominaisuudet ovat hämmentävän laajat. Ominaisuuksien lisääntyessä oppimiskynnys kuitenkin kasvaa - etenkin, kun käyttöliittymä ei ole niitä kaikista intuitiivisimpia.

Writeboard

• Nopea aloitus (!)
• Versiohistoriaan tehtävät "flagit", pikkumuutosten tallennus aiempaan versioon
• Artikkelin tallennus TXT- tai XHTML-tiedostona
• Kommentointi sivun lopussa
• Ajax (!)

Writeboard ei ole varsinaisesti wiki, koska sillä voi luoda vain yhden sivun - tai useita yksittäisiä sivuja. Sellaisenaan se on kuitenkin onnistunut työkalu.

Jottit

• Erittäin nopea aloitus (!)
• KISS-tyyppinen yksinkertaisuus (!)
• Muista wikeistä tuttu kuvauskieli ja reaaliaikainen esikatselu (!, jos wiki-kuvauskielistä pitää)

Jottit on täysin riisuttu malli wikistä - äärimmäinen vaihtoehto Mediawikille. Jottitin suurin puute on keskustelun tai edes kommentoinnin puuttuminen. Usein yksinkertaisuus, helppous ja nopeus ovat kuitenkin tärkeämpiä kuin moninaiset toiminnot.

Google Sites

• WYSIWYG-editori sekä sivun lähdekoodin muokkaus (!)
• Sivutyypit: web-sivu, "kojelauta", keskustelu, tiedosto-/linkkilistaus, lista/taulukko (!)
• Kommentointi sivun lopussa
• Sivun jakamistoiminto
• Integrointi Googlen muihin ohjelmiin (Docs, Calendar, Picasa, Google Video, Youtube)
• Gadgetit, joilla voidaan hyödyntää joitakin muita web-palveluita
• Ulkoasun muokkaus, teemat (!)
• Muutosilmoitusten tilaus sähköpostiin (!)

Google Sites toimii joten kuten myös wikinä, vaikkakaan sillä ei voi tehdä ihan kaikkien muokattavissa olevaa wikiä. Jakaminen tapahtuu halutuille käyttäjille, joten ryhmän keskeisenä wikinä se kyllä toimii. Googlen ohjelmat ovat laadun suhteen hyvä mittatikku muille.

Google Docs

• Officesta tutut ominaisuudet: asiakirja, laskentataulukko ja esitys
• Tallennus tiedostoksi useilla eri formaateilla
• Monipuoliset asiakirjan jakamistoiminnot
• Asiakirjan kommentointi (!)
• Tyylien hallinta, lähdekoodin muokkaus
• Roskakori (!)
• Suomeksi (!)

Tiedän, Google Docs ei ole wiki tai edes lähellä sellaista. Sitä voi kuitenkin käyttää erilaisten yhteisöllisten tuotosten luomiseen kuten wikejä, joten siksi otin sen tähän mukaan. Monilta ominaisuuksiltaan se on myös parempi kuin useimmat wikit.

--

Odotan edelleen wikiä, joka pystyy yhdistämään tässä mainitut ominaisuudet. Keskeistä on yhdistää sivun muokkaus, versiohistoria ja keskustelutoiminto oikealla tavalla. Kyse on yhteisöllisen luovan prosessin tukemisesta. Eikä ole helppoa tehdä samalla monipuolista ja Jottitin tavoin yksinkertaista palvelua.

Wikien kehitys on nähdäkseni vielä alussa, sillä listaamani ominaisuudet ovat vasta perusvaatimuksia hyvälle wikille. Kunhan ne ovat kunnossa, voidaan alkaa puhumaan siitä, mitä toimintoja wikeihin pitäisi vielä lisäksi saada tai millaisia niiden tulisi olla, jotta ne voisivat tukea tehokkaasti yhteisöllistä oppimista ja tiedonrakentelua. Joitakin ideoita olen jo pohtinut, mutta säästän ne myöhemmäksi. ;-)

Jokin aika sitten löysin Picnikin. Sen perusversio on täysin ilmainen ja se on kokonaan selainpohjainen, eli mitään ei tarvitse ladata ja asentaa koneelle. Picnik on helppokäyttöinen ja sen parasta antia aloittelevalle kuvankäsittelijälle on varmastikin valmiit efektit, joilla saa esimerkiksi vanhanaikaisia, mustavalkoisia ja sepian värisiä valokuvia. Paljon on myös hauskoja symboleja, kehyksiä ja tekstiominaisuuksia, joita kuviin voi lisätä helposti. Kuvankäsittelyn perustoiminnot ovat mukana tietenkin myös, joten punasilmäisyydet ja vaikkapa kuvien koon muuttaminen onnistuu nopeasti ja vaivattomasti.

Skannauksen laatu on tosi surkea, sivuissa käytetyt kalvot kiiltelee pahasti, mutta luonnossa tulos on paljon siistimpi. Näistä tulee varmaan aukeama, kun toinen sivu kertoo minusta ja toinen miehestä. Ylempi sivu onnistui, alempi väännettiin väkisin :( Ylemmän sivun kuvista taidokkaalle kuvaajalle erityiskiitos!

Ja tässä sama kuva muodostettuna lomakuvista valokuvamosaiikkina:

Työkalu oli todella helppokäyttöinen ja paljon oli mahdollisuuksia muuttaa asetuksia. Jos alkuperäinen kuva olisi ollut selkeämpi (esim. kukka) lopputuloskin olisi varmaan ollut parempi. Hauska tämä tosin on näinkin.

Kävijäseurantaohjelmat voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään:

1. Internet-palvelimelle asennettaviin ja
2. www-sivuston lähdekoodeihin asennettaviin ulkoisiin kävijäseurantapalveluihin.

Internet-palvelimelle asennettavien ohjelmien etuna on, että niiden kokoamat tilastot ovat ainakin periaatteessa täydellisiä, koska tieto ei pääse "hukkumaan matkalla". Ulkoiset seurantapalvelut ovat kuitenkin suuremmassa suosiossa, koska niiden käyttöönotto edellyttää vain lyhyen koodinpätkän lisäämistä sivuston (X)HTML-lähdekoodeihin, eikä ohjelmia tarvitse asentaa palvelimelle. Tosin useimmissa hosting-palveluissa tulee nykyään mukana yksi tai useampi kävijäseurantapalvelu valmiiksi asennettuna.

Mitä tietoa kävijäseurantaohjelmista voi saada?

Www-palvelimella pyörivät statistiikkaohjelmat perustuvat palvelimen lokitiedostojen analysointiin. Lisää tietoja ohjelmat keräävät esim. CGI-skriptin avulla käyttäjän www-selaimelta. Ulkoiset seurantapalvelut voivat käyttää apunaan myös esim. JavaScriptiä.

Lokitiedostoista käy ilmi:

• Vierailijan koneen IP-osoite, josta voidaan sopivan www-palvelun avulla selvittää myös:
• Ladatut tiedostot (www-sivut ja muut)
• Latausten ajankohdat
• Ladattujen tiedostojen käyttämä siirtokaista
• HTTP-pyynnön tyyppi: get tai post
• Virhe-/suorituskoodi

Edellisistä voidaan laskea ja kohtuullisen varmasti päätellä:

• IP-osoitteen ilmaiseman koneen maantieteellinen sijainti (maa ja kaupunki, voidaan näyttää kartalla)
• IP-osoitteeseen liittyvä koneen nimi (hostname, tästä voi ilmetä myös esim. yrityksen nimi)
• Ladattujen sivujen määrä ja sivujen latauskerrat (suositut sivut)
• Uniikkien kävijöiden määrä
• Kävijöiden lataamat sivut, tulo- ja poistumissivut
• Kävijöiden eri sivuilla ja koko sivustolla viettämä aika
• Välitön poistumisprosentti
• Virheelliset osoitteet (esim. linkki poistetulle sivulle)

Lisäksi lokitiedot voivat kertoa:

• Referer -tiedon, joka kertoo, mistä osoitteesta kävijä tuli. Tästä voidaan selvittää esim.:
  • Sivustolle linkittävät muut sivustot
  • Käytetyt hakupalvelut ja hakusanat, joilla sivustolle on tultu (parsitaan osoitteesta)
  • Suorat vierailijat (ts. ei referer -tietoa)
  • Varmempaa tietoa kävijän liikkumisesta sivustolla
• User Agent -tiedon, joka kertoo kävijän selaimen nimen ja version sekä mahdollisesti käyttöjärjestelmän. Selain voi kuitenkin kutsua itseään miksi huvittaa. Käytännössä tästä saadaan kuitenkin melko varmaa tietoa vierailijoiden selainjakaumasta.

Kävijän www-selaimesta käy ilmi:

• Edellä mainitut referer ja user agent -tiedot
• Näytön resoluutio ja värimäärä
• Käytössä oleva käyttöjärjestelmä
• JavaScriptin päällä olo
• Muita tietoja riippuen selaimesta ja JavaScriptin päällä olosta

Selain voi myös asettaa vierailijan koneelle evästeen (jos sallittua), jonka avulla voidaan selvittää:

• Vierailukerrat ko. sivustolla
• Edellisten vierailujen ajankohdat
• Vierailun tarkka kesto (yhteensä ja per sivu)
• Usein vierailleiden kävijöiden määrät ja osuudet

Joissakin kävijäseurantapalveluissa on myös mahdollista:

• Omien/tiettyjen IP-osoitteiden sulkeminen pois tilastoinnista.
• Yksittäisten käyttäjien reitit sivustolla.
• Reaaliaikainen kävijäseuranta (voi olla addiktoivaa).
• Tilastot sähköpostiin tai RSS-syötteenä
• Mahdollisuus määritellä tavoitteita (www-osoitteita) ja niiden laskennallisia arvoja. Tavoitteena voi olla esim. yhteydenottolomakkeen käyttö tai verkkokaupassa tehty tilaus. Tällöin voidaan laskea, kuinka monta prosenttia kävijöistä saavutti tavoitteen. (Google Analytics)
• Mahdollisuus tallentaa IP-osoitteille nimiä. Esimerkiksi yhteydenottolomake voi ilmoittaa IP-osoitteen, jonka jälkeen voidaan ko. IP-osoitteelle tallentaa käyttäjän nimi. (StatCounter)
• Linkkien klikkausmäärät ja %-osuudet jokaiselle sivulle (Google Analytics). Havainnollistaa hyvin, mitkä linkit "toimivat" ja mitkä eivät.

Onko tieto luotettavaa? / Miten estän tietojeni saamisen?

Luotettavinta ja täydellisintä tietoa saadaan lokitiedostojen analyysiin perustuvasta kävijäseurantaohjelmasta. Sieltä saadaankin tärkeimmät raakatiedot. Ulkoisten kävijäseurantapalvelujen tilastot eivät ole täydellisiä, mutta ne tarjoavat usein enemmän ominaisuuksia ja silkkaa lisätietoa. Tämän vuoksi voikin suositella sekä palvelimelle asennetun että ulkoisen kävijäseurantapalvelun käyttöä samaan aikaan.

Vaikka palvelimen lokitiedot ovatkin lahjomattomia, niiden tulkinnassa on oltava varovainen. Erityisen virhealtista on tulkita IP-osoitteesta saatavia tietoja. Se voi kertoa esim. Internet-palveluntarjoajan antaman dynaamisen tai staattisen IP-osoitteen, kirjaston tai koulun yhteiskäytössä olevan tietokoneen IP-osoitteen tai organisaation sisäverkon ulospäin näkyvän (palomuurin) IP-osoitteen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kävijäseurantapalvelun ilmoittama vierailijan maa ja kaupunki voivat olla täysin erit kuin missä ko. henkilö todellisuudessa on.

Sama ongelma koskee web-välimuistipalvelimia (webproxyja) ja anonymiteettiohjelmia, jotka muuntavat käyttäjän IP-osoitteen toiseksi kuin mikä se todellisuudessa on. Ohjelmat voivat peittää muitakin tietoja.

Käyttäjä voi myös estää selaintaan lähettämästä tietoja seurantapalvelulle. Itse olen kieltänyt selaintani (Firefox 3) lähettämästä referer-tietoja. Aina löytyy myös muutamia, jotka estävät JavaScriptin käytön. Tällöin jos kävijäseurantapalvelu on tehty JavaScriptillä, se ei toimi. Tosin harva palvelu perustuu pelkästään siihen.

Edelleen käyttäjät voivat kokonaan estää tiedostojen lataamisen tietyistä www-osoitteista (esim. HOSTS-tiedostolla) kuten seurantapalveluista. Ulkoisen kävijäseurantapalvelun rampauttamiseen riittää sekin, että sallii selaimen ladata tietoa vain samalta palvelimelta, jossa varsinainen sivu on. Myös jotkut mainostenesto-ohjelmat (ad block) voivat estää ulkoisen seurantapalvelun toimimisen.

Lisäksi kävijäseurantapalvelut ovat vain ohjelmia ja niitä pyörittävät laitteet vain rikkoutuvia koneita. Ohjelmat ja laitteet voivat toimia joko virheellisesti tai lakata hetkeksi tai kokonaan toimimasta. Esimerkiksi Google Analytics kadotti käyttäjien tietoja useiden päivien ajalta toukokuun alussa.

Kannattaako siitä maksaa?

Kävijäseurantapalveluista EI kannata maksaa! Koska parhaat kävijäseurantapalvelut ovat saatavissa ilmaiseksi (kts. linkit alta). Useita kotimaisia palveluita markkinoidaan aktiivisesti, mutta ei ole järkevää maksaa jopa kymmeniä euroja kuukaudessa palveluista, jotka ovat ilmaispalveluita huonompia. Siitä toki kannattaa maksaa, että joku ammattilainen hoitaa ohjelman käyttöönoton ja kertoo, miten tilastoja voi hyödyntää www-sivuston kehittämisessä.

Linkkejä

Internet-palvelimelle asennettavia kävijäseurantaohjelmia:

• AWStats, katso myös demo
• Webalizer

Www-sivuston lähdekoodeihin asennettavia kävijäseurantaohjelmia:

• Google Analytics
  
• StatCounter, katso demo
  
• Clicky Web Analytics 2.0 (sivulla on myös vertailu muihin palveluihin), katso demo

Muuta aiheeseen liittyvää:

• Analytics.fi - kävijäseurantaan keskittyvä blogi
• Kävijäseuranta Wikipediassa
• W3Schoolsin kävijätilastoja (linkit sivun alussa)
• What is my IP address?
• Web Proxy Pro - anonyymia surffailua
  

Yhteenvetoa viikon tapahtumista:

Shoppailu: Olen tilannut ihania (IHANIA!) akryylimaaleja Paperikierteestä - Making Memoriesin Noteworthy -sarjaa, johon muutenkin olen aivan hulluna. Maalien pitäisi tulla alkuviikosta. Lisäksi tilasin Lahtisen Vahavalimolta mehiläisvahaa ja se tuli jo torstaina... Aikomuksena tehdä jonkinlainen mehiläisvahakollaasi, laitan kuvan tuloksesta sitten kun saan sen tehtyä - paitsi jos tulos on jotain aivan kamalaa niin en mainitse asiasta enää ikinä :) Näiden lisäksi tilasin vielä IdeaBooks4You:lta muutaman kirjan.

Linkit: Mistä siis innostus mehiläisvahakollaaseihin... Suzi Blu, uusi idolini. Myös Donna Downey ja Paulette Insall on tehneet ihania juttuja, mutta suosikkini on ehdottomasti Suzi Blu.

Musiikki: "Chisu - Mun koti ei oo täällä"

Layout:

Bazzilin kartonkia, Aku Ankasta sivu skannatuna ja tulostettuna A4 - mattavalokuvapaperille, American Crafts kuviopaperi ja kirjaintarroja, Making Memories paperi, Scenic Route nuoli, Heidi Grace sydäntarra

Kirja: jo toisella viikolla jäin kirja/viikko -tavoitteesta jälkeen. Tämänkin viikon kirja on skräppäysromaani, Peggy B. Bakerin The Scrapbook a novel of friendship and love. Mukavaa, helppoa, harmitonta "jätä aivot narikkaan" -lukemista. Olen lukenut kirjasta 2/3 ja pitänyt kyllä kovasti lukemastani. Yritän saada opuksen loppuun tänään (viimeistään huomenna) ja ensi  viikon kirja tuleekin sitten olemaan jokin skräppäysideakirja. Arvio: *** (viidestä)

Muuta: Sain Maissilta ja Lauralta kukkia, kiitos!

Sääntöjen mukaan "Give the award to 10 people whose blogs bring you happiness and inspiration and make you feel happy about blogland. Let them know by posting a comment on their blog so they can pass it on. Beware you may get the award several times."

Eli palkinnon voi jakaa eteenpäin 10 henkilölle, joiden blogeista saat hyvää mieltä ja inspiraatiota sekä saavat sinut onnelliseksi täällä Blogistaniassa. Ilmoita heille kommentilla palkinnosta, jotta he voivat jakaa sitä eteenpäin. Varaudu myös siihen, että voit saada palkinnon useita kertoja.

---> Nyt olen tylsä, enkä jaa tätä palkintoa erityisesti kenellekään, vaan kaikille jotka tätä blogia jaksavat lukea! Kiitos, että jaksatte käydä ja kommentoida!!!

Web Developer
Web Developer oli ensimmäinen Firefoxille tehty koodarin apuväline, johon tutustuin. Sen paras puoli on monipuolisuus. Toimintoja käytetään hiiren oikean napin valikon kautta. Mukana on mm. välimuistiin, evästeisiin, lähdekoodeihin (XHTML, CSS, JS), lomakkeisiin ja kuviin liittyviä toimintoja. Eräs kätevä toiminto on myös selainikkunan koonmuutos haluttuun resoluutioon. Tätä tarvitaan, kun testataan sivuston toimivuus eri resoluutioilla (Windowsin vastaava toiminto on turhan hidas).

Firebug
Firebug keskittyy lähdekoodeihin, DOM:iin sekä Ajaxiin. Firebug avaa selainikkunan alareunaan upotetun ikkunan, jonka voi avata myös popupiin. Firebugia käytetään joko Inspect- tai Edit-tilassa. Inspect-tilassa Firebug näyttää aina sen kohdan lähdekoodia, joka liittyy hiiren osoittamaan sivun kohtaan. Lähdekoodi näytetään kätevästi tagihierarkiana sekä "tagipolkuna". Käytössä on myös JS-konsoli, jossa näkyvät varoitukset, virheet ja XMLHttpRequestit. Edit-tilassa voi muokata lähdekoodeja reaaliajassa. Eniten Firebugista hyötyvät Ajax-kehittäjät.

HTML Validator
HTML Validator lisää selainikkunan alapalkkiin pienen ikonin, joka kertoo yhdellä vilkaisulla, onko sivun lähdekoodit kunnossa vai ei. Vaihtoehdot ovat "oikein", "varoituksia" ja "virheitä". Ikonia kaksoisklikkaamalla aukeaa Firefoxin tuttu lähdekoodinäkymä, jossa HTML Validator näyttää korostettuna virheelliset kohdat sekä luettelon ja syyt virheistä. Lähdekoodin validoinnissa käytetään käyttäjän valinnan mukaan joko W3C:n spesifikaatioita tai hiukan monipuolisempaa HTML Tidyä. Lisäksi HTML Validatorista löytyy automaattinen lähdekoodin siistimistoiminto (lähdekoodinäkymän ylävalikossa). HTML Validator kuuluu jokaisen nettikoodarin perustyökaluihin.

ColorZilla Color Picker
Kyseessä on nimensä mukaisesti kätevä pieni lisäosa, jolla voi napata selainikkunasta haluamansa värin. Selaimen alapalkissa on pieni värinäyttö, josta hiiren vasemmalla napilla pääsee valitsemaan väriä. Kun värin on valinnut, sen heksa- tai RGB-arvot voi kopioida klikkaamalla värinäyttöä hiiren oikealla napilla. Mukana on myös laajempi värikartta-popup, jossa voi säätää valitsemaansa väriä. Värivalinnan lisäksi ColorZillasta löytyy (X)HTML-tagien ääriviivojen esitys sekä "tagipolku". Tämä auttaa etenkin CSS-bugien selvittelyssä, jos jokin tagi näkyykin erilailla kuin CSS:llä oli tarkoitus määritellä. Vastaava toiminto löytyy myös Firebugista, mutta ColorZillassa se on nopeammin käytettävissä.

Live PageRank
Live PageRank näyttää avoinna olevan sivun Googlen PageRankin selainikkunan alapalkissa. Tätä ei varsinaisesti tarvita sivustojen toteutusvaiheessa - muuta kuin muistuttamaan, että hakukoneoptimointi täytyy aina huomioida. Sen sijaan tästä on hyötyä silloin, jos asiakas kysyy: "Miksi sivuni ei näy ensimmäisenä Googlessa?" Live PageRank kertoo nopeasti, onko Google vielä edes listannut sivustoa hakuindeksiinsä. Tämän blogin PageRank on näköjään 4.

Neljä työtä, joita olen elämäni aikana tehnyt :

• Puhelinmyyjä
• Site builder (=www-sivujen koodaaja)
• Osakeyhtiön toimitusjohtaja
• Tutkimusapulainen

Neljä paikkaa, joissa olen asunut:

• Helsinki, Kallio
• Vantaa, Hakunila
• Vantaa, Ilola
• Oulu, Rajakylä

Seuraava kysymys koskisi tv-ohjelmia, mutta en omista tv:tä, joten muutetaan kysymystä:

Neljä radio-ohjelmaa, joita tykkään kuunnella:

• Uutiset / päivä tunnissa
• Kuunnelmat (esim. Knalli ja sateenvarjo, Anonyymit kotikiusatut)
• Kansanradio
• Klassisen musiikin ohjelmat kuten Sävel on vapaa ja nettiradiot

Neljä paikkaa, joissa olen ollut lomalla:

• Suomi (Kuhmoisen Päijänne, Pudasjärven Jaurakkajärvi, Kuusamo, Ahvenanmaa jne.)
• Tukholma
• Keski-Eurooppa
• Kanarian saaret

Neljä Internet-sivua, joilla käyn päivittäin:

• Jaiku
• YLE Areena
• Kaleva
• StatCounter

Neljä lempiruokaani:

• Vaimon uunibroileripasta ;-)
• Rosson herkuttelijan possua (ja vastaavat)
• Merikosken grillin kanaa ja riisiä chilikastikkeessa
• Pizzat, etenkin kinkku-katkarapu-herkkusieni-simpukka

Missä haluaisin olla juuri nyt:

• Yhdistetyllä ranta- ja kaupunkilomalla vaimon kanssa
• Purjehtimassa
• Riippumatossa kesäpäivänä lukemassa, kun lapset leikkivät kiltisti lähettyvillä
• Omissa valmistujaisissani (tai mieluummin menneessä aikamuodossa)

Neljä blogia, joita suosittelen:

• Tekno & Logia
• Blogien opetuskäyttö
• Times like these
• Lindholm/Jari Mr

Tämän voi tulkita haasteeksi, jos niin haluaa, mutta ei pakolla. :-)

Lightning on siis Mozilla Thunderbird -sähköpostiohjelmaan liitettävä kalenteri. Yhdessä näiden kahden ohjelman on tarkoitus tarjota ilmainen (open source) vaihtoehto Microsoft Outlookille. Eli samassa paketissa on sähköpostiohjelma (tuki myös RSS-syötteille ja uutisryhmille), osoitekirja, tehtävälista ja kalenteri. Jo aiempi Lightning 0.3 onnistui tässä hyvin, mutta uusi 0.5 -versio lisää pakettiin erään todella mielenkiintoisen toiminnon: nyt Lightningia voi käyttää yhdessä Google Calendarin kanssa. Tähänkin asti Lightning on tukenut verkkokalentereita, joita voi olla käytössä jopa monta samaan aikaan, mutta kaksisuuntainen liitos Google Calendariin on jo ihan eri tason ominaisuus.

Pikaisen testailun perusteella uskallan suositella Lightningin ja Google Calendarin käyttöönottoa. Tämä on juuri sitä, mitä olen halunnut: ilmainen ja hyvä kalenteri sekä työpöydällä että verkossa, aina ajantasalla. :-)

Asennuskin oli helppoa ja nopeaa:

1. Mozilla Thunderbird ilmoitti käynnistettäessä Lightningin uudesta versiosta. Päivitys onnistui ilman että itse tarvitsi tehdä mitään. Noh, asetuksista (integroitu Thunderbirdin asetuksiin) oli muutettava viikko alkamaan maanantaista.
2. Löysin release noteseista tuen Google Calendarille, hain Thunderbirdiin Provider for Google Calendar -lisäosan ja asensin sen.
3. Loin uuden kalenterin Google Calendariin.
4. Loin uuden kalenterin Lightningiin ja määrittelin sen verkkokalenteriksi, muotona Google Calendar, ja annoin sille Google Calendarin XML-tiedoston osoitteen (löytyy Google Calendarista kalenterin tiedoista).
5. Se oli siinä.

Vielä kun saisi kännykän kalenterin samaan synkroniin, mitä jo lupaillaan Lightningin kotisivulla.

Blogilistan opetusteknologia-luokkaan oli ilmestynyt peräti yksi uusi tulokas, Blogi-klubi. Sen tuorein kirjoitus käsittelee henkilökohtaista oppimisympäristöä eli PLE:tä. Siinäpä aihe, johon törmää vähän väliä. Viimeiset pari-kolme vuotta tieto- ja viestintäteknologian, varsinkin netin, opetuskäyttö on selvästi ollut tekemässä jonkin sortin maailmanvalloitusta. Tähän liittyy se, että hyvät ideat leviävät nopeasti, ja jokainen haluaa kirjoittaa niistä jotain. Taidanpa itsekin palata PLE:hen paremmin jonain päivänä. ;-)

Blogi-klubista bongasin myös kolme linkkiä, joilla luulisin olevan annettavaa muillekin:

• Bubbl.us on selainkäyttöinen käsitekarttaohjelma. Jälleen yksi mahtava esimerkki, miten Ajaxia ja Web 2.0:n periaatteita voi käyttää oikeasti hyödyllisellä tavalla!
• Diigo puolestaan sisältää mm. kätevän työkalun, jolla voi tehdä alleviivauksia ja muistiinpanoja www-sivuille, jotka sitten tallentuvat Diigoon myöhempää käyttöä varten. Tällä tavalla muistiin otettu lainaus, sen lähde ja omat muistiinpanot pysyvät kauniisti nipussa. Harmi, kun samanlaista ei ole tarjolla paperikirjoissa. :-)
• Vaparetki on blogi, joka käsittelee mm. mobiilioppimista. Kumma, kun en ole törmännyt tähän aiemmin. Yksi syy on tietysti se, ettei Vaparetkeä ole Blogilistassa.