Blogit aiheesta:Media

The best in Media-related posts from around the WordPress.com community, updated daily.

Suositellut artikkelit
Lisää tältä kirjoittajalta
Yle vertaili netissä toimivia tv-palveluita
uutisverkko

Ylen vertailun mukaan booxTV on paras nettitelevisiopalvelu Nettitelevisio booxTV arvioitiin parhaaksi nettitelevisiopalveluksi Ylen tekemässä vertailussa, jossa tutkittiin muun muassa Netflixin ja Youtuben kaltaisia ulkomaisia palveluita ja näiden kotimaisia vaihtoehtoja. Ylen raportissa vertailtiin yhteensä 13 palvelua kolmella kriteerillä: helppokäyttöisyys, sisältö ja eri päätelaitteiden tuki. BooxTV toimii kaikilla suosituilla älypuhelinalustoilla (iOS, Android ja Windows Phone), selaimen kautta sekä älytelevisioissa. BooxTV on ainoa tarjolla oleva palvelu, joka tarjoaa kaikki yleiset käyttötavat: suoratoiston, verkkotallennuksen, latauksen, tilauspohjaisen videon, kertalatausvideon, verkkotallennuksen, suorat lähetykset ja katselun kotitelevisiosta booxTV:n älypuhelinsovelluksen toimiessa kaukosäätimenä. ”Tunnustus Ylen kaltaiselta keskeiseltä mediayhtiöltä tukee meitä pyrkimyksissämme neuvotella suomalaisten mediayhtiöiden kanssa ilmaisten TV-kanavien verkkotallennuksen pelisään

Lisää tältä kirjoittajalta
Tutkimus: Paperiset sanomalehdet saattavat jäädä uusilta sukupolvilta kokonaan väliin – Uutiset – Markkinointi&Mainonta
viima

Kolme neljästä 15-79-vuotiaasta suomalaisesta lukee edelleen tilattavia paperisia sanomalehtiä. Niiden parissa vietetty aika kutistuu kuitenkin suhteessa lehtien verkko- ja mobiilipalveluihin vietettyyn aikaan nähden. Syksyllä 2011 paperilehtien äärellä kului 73 prosenttia kaikesta lehtien lukuajasta, mutta nyt aikaa käytetään siihen enää 63 prosenttia. Selvimmin muutos näkyy alle 35-vuotiaiden tottumuksissa. Heidään käyttämästään sanomalehtien lukuajasta enää alle puolet kuluu paperilehden äärellä. Tutkimuksen mukaan on mahdollista, että uudet sukupolvet jättävät paperilehden kokonaan väliin ja siirtyvät suoraan käyttämään digitaalisia versioita. via Tutkimus: Paperiset sanomalehdet saattavat jäädä uusilta sukupolvilta kokonaan väliin – Uutiset – Markkinointi&Mainonta.

The Latest Posts in Media
Äskettäin julkaistua WordPress.comissa Tilaa
AVEK tuki kansainvälistyvää mediataidetta
uutisverkko

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tuki toimikaudellaan 2012−2013 kotimaista mediataidetta 182 350 eurolla. Tukea saaneista teoksista moni käsittelee yhteiskunnallisia muutoksia ja maailmanpolitiikkaa. Mediataiteen kansainvälistyminen ilmenee teosten sisällön lisäksi myös teosten saamassa kansainvälisessä näkyvyydessä. Tuotantoneuvoja Elena Näsäsen mukaan kuluneella kaudella AVEKin tukemista mediataiteen teoksista moni sijoittuu Suomen rajojen ulkopuolelle. Teoksissa liikutaan muun muassa Romaniassa, Pohjois-Koreassa, Puolassa ja Etelämantereella. ”Henkilökohtaiset tarinat rinnastuvat suurempiin yhteiskunnallisiin muutoksiin ja maailmanpolitiikkaan”, Näsänen kertoo. Esimerkkeinä tuetuista mediataiteen teoksista Näsänen mainitsee Salla Tykän Giant-videoteoksen, joka kertoo romanialaisesta telinevoimistelusta totalitäärisen yhteiskunnan estetiikkaa vaalivana järjestelmänä. Maija Blåfieldin Fantastic -teoksessa pohjoiskorealaiset pakolaiset kertovat salaa katsomistaan länsim

Somemokan draaman kaari
Diginatiivi

Someaika on tuonut mukanaan lieveilmiön: vääryyttä kokenut, tyytymätön asiakas avautuu ahdingostaan netissä. Ohjeet saanut asiakaspalvelija ei jousta, vaan vastaa ympäripyöreällä jargonilla, joka ei todellisuudessa ratkaise ongelmaa. Seuraa kaksipiippuinen mediailmiö: yrityksen maine asiakaspalvelijana joutuu kyseenalaiseen valoon, mutta toisaalta julkisuutta ja kiinnostusta seuraa: ansaittua medianäkyvyyttä. Yrityksen sivuille tunkee kävijäpiikki ja se pääsee keskustelufoorumien puheenaiheeksi. Yllättävä, asiakaspalvelusta kumpuava somekriisi tuntuu yrityksen näkökulmasta aina tulevan kulman takaa kuin varkain, antamatta paljoakaan ennakkomerkkejä itsestään. Pian käsissä on lumipallona vyörynyt möykky, joka pitäisi jotenkin onnistua kääntämään positiiviseksi. Paikkailuyritykset näyttävät usein epäuskottavilta. Samalla kun näitä asiakaspalvelukämmejä tulee julki lisää, niistä muodostuu uhka ja jopa kauhuskenaario yrityksen ylle – kukapa haluaisi olla päivän somemokaaja ja joutua

Klitoris klitoris klitoris
Vasen käsi

When was the last time you saw the word clitoris in print or heard it said on television? Sex educators know this: When we go on television, we are told we can say “G” spot but refer to the clitoris as the “C” spot. When I was interviewed by Bill O’Reilly in 2002, I was told that I couldn’t say “Orgasms for Two” the title of my book, so I had to use the sub title, “The Joy of Partnersex.” Bill said it was because his was a “family show.” I took that to mean families didn’t have any orgasms which is probably closer to the truth. Muistelin juuri lämmöllä aikoja, kun ensimmäistä kertaa luin Betty Dodsonin ajatuksia mainiossa Orgasms for Two -kirjassa. Sattumoisin Bettyn myös mainiossa, tuoreessa blogitekstissä oli siihen liittyen oheinen hauska anekdootti. Touché.

Fjäder-kohu ja joukkoliikkeen voima
Yhteiskunnan lastuja
Voiko viranomaisten viestintä koskaan tyydyttää täysin yleisön ja tiedotusvälineiden tarpeet?
Pilkun paikka
Ulvilan hätäpuhelu – JOHDANTO
niinaberg
Malja Pihlajalle
Suopea
Mistä on hyvä markkinointi tehty? Harjaanjohtamisesta vai totuudesta?
Raging Mage
Fantastista homojen hommaa
Anun ihmeelliset matkat
Yle: Seksiä auringon alla
Vasen käsi

Yle: Seksiä auringon alla Yle on taas kunnostautunut kiinnostavien, seksiä käsittelevien ohjelmien lähettämisessä. Yksi esimerkki on tämä Seksiä auringon alla -sarja, jossa toimittaja kiertää maailmaa tutustumassa erilaisiin seksuaalikulttuureihin. Erityisen kiinnostava on Kiina-jakso, jossa käsitellään Mosuo-kansan vapaata mutta häveliästä kulttuuria. Tarinan yksi opetus lienee sama kuin mikä ihmisten pitäisi tajuta polyamoristeista: se, että periaatteessa voi harrastaa seksiä ilman tiukkoja rajoituksia, ei tarkoita, että haluaa harrastaa seksiä milloin vain kenen tahansa kanssa.

Uniikit lumihiutaleet
runotytön vihapuheet

mun pitäis kai olla solidaarinen mut se on tosi vaikeeta ku oon lähinnä pettyny ja vihainen en oikein tiedä, miksi mutta mua vituttaa kun ihmiset eivät löydä itselleen paikkaa eivätkä itseään suostu kohtaamaan oon hirveen ikävystynyt kun kaikki juoksevat samaan väärään suuntaan toistelevat sanoja jotka merkitse eivät yhtään mitään ei oikein kukaan saa aikaan kaikilla kiire huutaa ja jauhaa saavutuksista jotka tapahtuvat joskus tulevaisuudessa tai ehkä niiden päässä miksi mua ärsyttää olenhan samanlainen miksi ketään syyttää lampaita lienemme kaikki liemessä jossa jo osa meistä kelluu mutta mua hirvittää miksi muut ei näe tätä osoitan keisaria muttei kukaan huomaa eikä kuule mun raivoa enkä mä olekaan samanlainen olen tarkkaillut liian kauan nähnyt, mistä kaikki tää siintää mutta ennen kuin saan sen puettua sanoiksi kaikki ehtii muuttua ja sekin hirvittää elämä on valtavan ihanaa

Pekka ja Pätkä ja muuttuvat ajat
Oikein tosi lihava

Ajat muuttuvat ja me niiden mukana. Muistan, kuinka lapsena katsoin Pekka ja Pätkä -elokuvia ja yhdessä niistä Pekka ja Pätkä toimivat ravintolan kävelevinä mainoksina. Ravintolan omistaja antoi Pätkälle kyltin, jossa luki “Tällaiseksi tulet, kun syöt [ravintolassamme]” ja Pekalle kyltin, jossa luki “Tällaiseksi tulet, kun syöt [kilpailevassa ravintolassa]“. Kilpailevan ravintolan pitäjä oli juonikas ja sai Pekan ja Pätkän vaihtamaan kylttejä keskenään. Kohtaus jäi mieleen, luultavasti lähinnä siksi, että se on melkoisen kaukana siitä, mitä media nykyään meille tuputtaa. En tähän hätään keksi yhtäkään ravintolaa, joka mainostaisi, että heidän ruokaansa syömällä tulee lihavaksi. Ylipäänsä ajatus siitä, että lihava vartalo olisi toivottavampi, tavoiteltavampi ja halutumpi kuin pitkä ja hoikka vartalo, tuntuu vieraalta ja suorastaan hämmentävältä. Sehän on vastoin kaikkea sitä, mitä kuulen jatkuvasti, niin median kautta kuin arjessa tapaamieni ihmistenkin suista. M

Some ja Minä, osa 3: Mitä minä teen somessa
Reunahuomautus

Okei. Some on nyt määritelty jotenkuten, mutta mitä minä sitten teen. Lyhyesti sanottuna: luen muiden ihmisten tuottamaa materiaalia (päivityksiä, artikkeleita, kuvia, …), jaan edelleen mielenkiintoisia linkkejä, kommentoin sekä muiden julkaisujen ja jakojen yhteydessä että omassa Reunahuomautus-blogissani. Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Suomi24-portaalissa lähinnä keskustelen – nykyään satunnaisesti – pääasiassa tuntemattomien ihmisten kanssa asioista, jotka joskus ovat hyvinkin syvällisiä ja joskus taas niin pinnallisia kuin vain mahdollista. S24-laatu toki suosii viimeksi mainittua, joten en siellä hirveästi aikaani nykyään vietä. Skype ja edesmennyt Windows Live Messenger ovat ilmiselviä yhteydenpitovälineitä ihmisen välillä, niin myös minun tapauksessani. Koska tärkeimmät kontaktini asuvat pääkaupunkiseudulla ja minä itse täällä Keski-Suomessa, niin sähköinen yhteydenpidolla on erittäin suuri merkitys. IRC:n käyttö jäi aikanaan hyvin lyhyeksi, mutta aika intensiiviseksi

Kesän tuntomerkki.
Brainfarts from the Balcony

Televisio mainostaa ja syytää toiveuusintoja joka halvatun kanavalla. Kotimaista paskaa kehutaan niin että mainostoimistoakin hävettää eikä kukaan ole koskaan nähnyt jaksoakaan sitä ensimmäistäkään esityskierrosta. (Splash, anyone?) Ulkomaisia hittisarjoja pyöritetään “ENSIMMÄISESTÄ TUOTANTOKAUDESTA ALKAEN” niin monennetta kertaa niin monella eri kanavalla, että sitä epäilee elävänsä murmelina. Voisiko joku kertoa kuka näitä uusintakierroksia muka oikein toivoo? Ja aina kesän kynnyksellä? Miten nämä toiveet on oikein esitetty, kirjeellä, kortilla vai oikein modernisti puhelimitse? Voisiko joku joskus esittää lukuja toiveiden määristä? Väittävätkö tv-kanavat totisella naamalla, että kukaan ei koskaan esitä tv-kanaville toivetta saada jotain uutta ruutuun kesäksi?

Yle tarjoaa SVT World -palvelun koko maassa
uutisverkko

Yle tarjoaa SVT World -palvelun koko maassa verkossa ja antennijakelussa Yleisradion hallintoneuvosto päätti kokouksessaan 4.6. palvelun laajentumisesta. Ylen kaikki tv-kanavat ovat olleet nähtävissä suoratoistona Yle Areena -verkkopalvelussa huhtikuusta lähtien. Nyt tarjonta lisääntyy, kun SVT World -palvelua on mahdollista katsoa 5.6. alkaen Yle Femin kanssa samassa suoratoistopalvelussa. Uuden jakelusopimuksen ansiosta SVT World näkyy 1.9.2013 alkaen koko maassa myös antenniverkon katselualueella Yle Femin kanavapaikalla 5. SVT Worldin nykyisen peittoalueen ulkopuolelta on tullut toiveita näkyvyyden laajentamisesta koko maahan. Maanpäällisessä jakelussa ja kaapelijakelussa SVT Worldin näkyvyysalue on tähän asti kattanut noin 80 prosenttia suomalaisista kotitalouksista ja 3,5 miljoonaa asukasta. Sopimus tekijänoikeuksista on rajannut ohjelma-aikaa sekä peittoaluetta. Yleisradion hallintoneuvosto päätti kokouksessaan 4.6. SVT World-palvelun jatkamisesta. Hallintoneuvosto päätti myös,

Pentikäinen / HS / Sanoma
viima

M&M:n haastattelussa Soini vertaa tilattavia lehtiä iltapäivälehtiin. ”Iltapäivälehdet ovat tottuneet elämään ajan pulssilla. Ne myydään lukijoille joka päivä. Tässä asiassa digimedia opettaa meitä kaikkia”, Soini sanoo. Blogissaan Soini ilmoittaa, että Helsingin Sanomien toimituksen johdon tärkeimpiä tehtäviä on kehittää lukijaymmärrystä vauhdittaa digitalisointia. ”Tulevaisuutta on myös yhteistyön tiivistäminen Sanoman muiden yksiköiden kanssa”, kirjoittaa Soini. via Sanoman Pekka Soini intranetissä: Liian moni tyytymätön Hesarin sisältöön – Uutiset – Markkinointi&Mainonta.   Hallituksen pitkäaikaiset jäsenet Aatos Erkon leski Jane Erkko ja Aatos Erkon sisaren lapset Rafaela Seppälä ja Robin Langenskjöld olivat arvostelleet kiivaasti Pentikäistä jo pitkään. Sen seurauksena Pentikäinen menetti jo aikaisemmin Hesarin kustantajan ja liiketoimintavastaavan aseman. Pentikäinen toimi omavaltaisesti ja itsepäisesti lehden johtamisessa ja tabloid-uudistuksessa, jota

Koko kansan Hesari
Diginatiivi

Olen jo muutaman kuukauden ihmetellyt, minne The Atlantic -aikakauslehti on hukannut perinteisen “of no party or clique” -sloganinsa. Lause kun tapasi esiintyä aina sisällysluettelon tuntumassa muistuttamassa lehden historiasta ja arvoista. Nyt lause loistaa poissaolollaan. Tätä kirjoittaessani kesäkuun numero ei ole vielä ilmestynyt, joten ehkä kyse on vain kokeilusta. Toisaalta en voi olla ajattelematta, että kyse on jostain suuremmasta. Voisiko olla, että The Atlantic on viimein antanut periksi? Onko yli satavuotias lehti viimein tunnustanut, että yksikään lehti ei voi olla täysin sitoutumaton? Atlanticin slogan on hieno (se sai minut alun alkaen kiinnostumaan lehdestä), mutta se on turhan idealistinen. Jokaisella jutulla on näkökulmansa, joka on nostettu esille muiden näkökulmien kustannuksella. Vaikka toimittaja luulee kirjoittavansa neutraalin uutisjutun, niin jo aiheen valinta, jutun rajaus ja haastateltavien valinta asettavat toimittajan jotakin vastaan ja jonkin puolelle. Idea

Median mellakka ja Tukholman tunnelmat
Muumilaaksosta Mälarinlaaksoon

Joissain Tukholman ja lähiseudun lähiöistä oli viime viikolla rauhatonta. Suomenkin mediaa kiinnostivat palavat autot, palomiehiin ja poliiseihin kohdistuneet kivitykset sekä muu sekalainen ilki- ja väkivalta. Mutta millaisen kuvan tästä kaikesta mahtoivatkaan saada  Suomessa asuvat mediakuluttajat? Se saattaa olla riippuvainen lukutottumuksista – yksittäiset jutut kun ainakin Ruotsissa asuvasta lukijasta voivat toisinaan tuntua vähän “epätasapainoisilta”: Eräässä jutussa (Iltasanomat.fi 22.5.) mellakoita selitetään esimerkiksi toteamalla, että “Ruotsissa vallassa oleva oikeistohallitus, jota Ruotsissa Allianssiksi kutsutaan,  on rajusti leikannut sosiaalipalveluita ja ruotsalaisten väliset tuloerot ovat kasvaneet räjähdysmäisesti”. Hallitusta vaihtamallako asiain tila olisi siis korjattavissa? Ainakin eilisessä ajankohtaisohjelma Agendassa (SVT2, 26.5.) professori Tapio Salonen kertoi tuloerojen kasvaneen aina 1980-luvun alusta saakka ja siitä riippumatta